Elementtien armoilla

kurganRisto Isomäki on saanut tänä syksynä valmiiksi viimeisimmän ekotrillerinsä Kurganin varjot. Ajoitus on ollut täpärä, ja epäilen, että käsikirjoitusta on tarkenneltu vielä matkalla painokoneeseen. Kirjassa todetaan tapahtumien sijoittuvan 2020- ja 2030-lukujen taitteeseen, ”kun Venäjän ja Ukrainan väliset suhteet olivat 2020-luvun lopulla parantuneet niin, että lupia oli jälleen saanut”. Luvilla tarkoitetaan tässä lupia arkeologisiin kaivauksiin.

Marsiglin kreivi Luigi Ferdinando tutkii vuonna 1680 meren pohjaa aivan Bosporin salmen suulla turkkilaisten tarkkaillessa rannalta hänen puuhiaan. Kreivi on laskenut partaalta köyden, johon on sidottu tasaisin välein narunpätkiä ja näihin puolestaan on kiinnitetty valkoiset korkinpalaset. Narujen päissä kaikki korkit kelluvat länteen päin, Välimerelle. Kreivi päästää vielä vähän köyttä, ja korkit sojottavat edelleen länteen. Kunnes alin, tuskin veden lävitse näkyvä merkki epäröi ja kääntyykin itään. Salmen pohjalla vesi virtaa vastakkaiseen suuntaan, Välimereltä Mustallemerelle, ja sen halusi kreivi Marsigli todistaa.

Marsiglin kreivi Luigi Ferdinando oli maailman ensimmäinen tunnettu merentutkija, joka muiden kirjallisten töidensä ohella ehti onneksi merkitä muistiin nämä havainnot. Isomäki on perustanut tarinansa juonen Marsiglin kuvaamaan meriveden virtaukseen, erityisesti sen syihin, sekä muutamaan muuhun luonnontieteen ilmiöön.

Alex Tšerkassov on työtovereineen kaivamassa skyyttien ja sarmaattien hautakumpuja, kurganeita (lienee suomennettu kurgaaniksi, mutta Isomäki käyttää venäjänkielistä muotoa). Hänen vaimonsa Irina Tšerkassova, meribiologi, tulee vierailulle, mutta joutuu lähtemään heti takaisin Odessaan − Mustaltamereltä on saatu hälyttäviä uutisia. Tulokset Alexin kaivauksilla ovat laihoja, kunnes mies lopulta oivaltaa, mistä kohdasta heidän pitäisi kaivaa. Kaivauksilla alkaa sujua paljon paremmin, mutta Mustallamerellä sitäkin huonommin.

Yhtenä syynä ilmastonmuutoksesta johtuviin ja kärjistyviin ongelmiin Isomäki pitää kirjassa mainittua valtaisaa teollista lihantuotantoa. Samalla kun läntisissä teollisuusmaissa lihansyönti vähenee, kehittyvissä maissa se lisääntyy tuhoisin seurauksin. Nyt ei ole kyse pelkästä metaanista.

Isomäki rakentaa tarinansa jännitystä siten, että hän kuvaa tilanteet käsitteillä, joita keskimääräisesti oppinut lukija ei tunne. Se on ärsyttävää. Lukisin jännäriä mieluummin siten, että juonta paljastetaan vähitellen, tapahtumien tahdissa. Jos olisin googlannut ensimmäisten muutaman kymmenen sivun minulle oudot ilmaisut, olisi loppuosa kirjaa ollut paljon vähemmän jännittävä. Ei siis kannata katsoa internetistä, mitä tarkoittaa esimerkiksi Callaon maalari eikä etsiä myöskään Canfieldin merta. Ei niitä tosin noilla hakusanoilla löydä.

Isomäen kirjoissa on toinenkin ärsyttävä piirre, joka muistuttaa minua inhokistani Dan Brownista ja hänen niistä kahdesta kirjastaan, jotka olen lukenut. Päähenkilöt saavat usein sattumalta jostain upporikkaan sponsorin, jonka avokätisyys tekee tarkemmat tutkimukset ja yleensä koko juonen mahdolliseksi. Niin Kurganin varjoissakin, jossa pelastajaksi ajaa amerikkalainen miljardööri Richard Mithen ja hänen merentutkimukseen erinomaisesti varustettu huvialuksensa. Lisäksi päähenkilöt ovat tavattoman kekseliäitä, mikä auttaa heitä sinnittelemään pitempään kuin tavalliset kuolevaiset. En itse jäisi henkiin ainoastakaan Isomäen kuvaamasta katastrofista.

Ja kirjoitusvirheet pitäisi korjata huolellisemmin. Jos erisnimessä on sama virhe jokaisella kerralla, lukija alkaa epäillä, ettei kirjoittaja ole tiennyt oikeaa kirjoitusasua.

Huomasin kuitenkin lisää yhtäläisyyksiä myös suosikkikirjailijaani Neal Stephensoniin. Stephensonin Quicksilver on edelleen kesken, mutta on päässyt jo turkkilaisten aikomasta Wienin valtaamisesta ja Puolan Jan Sobieskin husaarien ratkaisevasta hyökkäyksestä Leipzigiin saakka. Isomäki kuvaa täsmälleen samaa taistelua kreivi Marsiglin näkökulmasta. Molemmat kirjailijat ovat luultavasti lukeneet samoja historiankirjoja, koska Wienin piirityksen ratkaisseet tekijät on selitetty samoin. Kurganin varjoissa on silti aikaisempia romaaneja vähemmän oppitunteja tai ainakin ne on paloiteltu pienempiin ja helpommin sulateltaviin osiin.

Kirjassa on hauskoja sivuteemoja, kuten luonnonympäristön vaikutus kielen syntyyn ja siihen tapaan, jolla ihminen hahmottaa kieltä. Isomäki lainaa mm. norjalaista ja Suomessa vaikuttanutta Frode Strømnesiä, joka esitti, että toisaalta indoeurooppalaisten kielten ja toisaalta ugrilaisten kielten puhujien mielikuvat eroavat toisistaan. Hän tutki, minkälaisia mielikuvia tuottavat ruotsin puhujille kielen prepositiot ja suomen puhujille sijapäätteet. On päätelty, että prepositiot ilmentävät liikettä mutta sijapäätteet ilmiöiden keskinäisiä suhteita. Indoeurooppalaiset kielet syntyivät Venäjän laajoilla aroilla, kun taas ugrilaiset elivät metsäisillä alueilla.

Isomäki myös irvii BKT:n laskutapaa, joskaan ei kovin omaperäisesti, ja syyttää poliitikkoja ongelmien välttelemisestä. Kun uhka on liian suuri, ihmiset sulkevat silmänsä, eivät uskalla tehdä mitään ja toivovat ehtivänsä pois alta, ennen kuin pahin tapahtuu. Lisäksi Isomäki on toteuttanut suuren suunnitelman, jonka saksalainen arkkitehti Herman Sörgel esitti joskus 1930-luvun alussa. Sörgel ehdotti Alantropaksi nimettyä kehitelmää, jonka mukaan ns. Tarifan salmen eli Välimeren kapeimman kohdan ylitse Gibraltarilla rakennettaisiin pato. Kirjan tapahtuma-aikaan padolla ajelevat autot Euroopasta ja Afrikkaan ja takaisin ja vieressä jyristelevät junat.

Vähäisistä murinoista huolimatta Kurganin varjot on ainakin scifin ystäville erinomaista luettavaa ja niin vetävä, että luin sen parissa päivässä. Lopussa on vielä tavanomainen käänne, jota en ainakaan minä osannut odottaa. Lisäksi aihe, tämän kertainen ekokatastrofi, oli ainakin minulle uusi asia.

En silti aio menettää yöuntani Kurganin varjojen vuoksi, en siitäkään huolimatta, että Isomäki kirjoittaa Itämeren ja Mustanmeren muistuttavan tarinan kannalta ratkaisevassa asiassa toisiaan.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s